Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Henkilökohtainen paristoni: Zephyr XL DR 5826

Keksin tilata sairaalan arkistosta röntgenkuvani tarkistaakseni, miten päin tahdistin on asennettu, ja mikä voisi olla siitä se osa, jonka selvimmin tunnen hyvin lähellä solisluuta. Kyseinen "kulma" on yksi suuri syy siihen, miksi en ole uskaltanut vieläkään kokeilla etukyykkyjä tangon kanssa, ja kieltämättä kahvakuulien käyttäminenkin on tuntunut arveluttavalta - vaikka siitä huolimatta olen niillä tehnyt. Olen nimittäin epäillyt, että kyseessä olisi tahdistinjohtojen kiinnityskulma, jolloin on syytäkin varoa kaikenlaisten vähänkään painavampien esineiden asettamista edes lähituntumaan (jos esim. ote lipsahtaa tms.), saati sitten suoraan sen päälle.

Mutta kuvien perusteella kyse ei olekaan siitä, tai ainakaan en löydä kuvasta mitään kyseisen palasen tyyppistä tai muotoista kohtaa. Johtonippu tosin kulkee niillä paikkeilla juuri solisluun tuntumassa, joten on ehkä mahdollista, että johdot on asetettu jonkinlaiseen tuppeen, joka ei kuitenkaan läpivalaisussa näy. Mysteeri jää siis toistaiseksi ratkaisematta, mutta ehkäpä lääkäri sen minulle selvittää, kun seuraavan kerran menen näytille. Tämähän kun on taas sarjassamme "asioita, jotka haluan tietää, vaikkei niillä ole minkään valtakunnan merkitystä mihinkään".

Kuvat ovat kymmenisen kuukautta vanhoja, joten tahdistimen asema on oletettavasti jonkin verran muuttunut, vaikka toki se on asennettu siten, ettei se varsinaisesti vaeltelemaan pääse. Mutta rintalihas on kyllä selvästi nostanut sitä ylöspäin, lähemmäs ihon pintaa - mikä saattaa olla vaikutuksiltaan hyväkin asia, sillä tuntuu siltä, että tahdistin ei enää osu kainalon suuntaan lihaskalvoon ja kipeytä kyseisiä reuna-alueita.

Olen "kaiken nähneenä" toki aiemminkin tahdistimeni nähnyt. Jollakin tavalla röntgenkuvien katselu kuitenkin lumoaa ja liikuttaa minua yhä. Tuo kapine johtoineen päivineen on minun ihoni alla.

 Se on aina yhtä hämmentävää, kiehtovaa ja sci-fiä!